Jackson RR tyylinen kitara osa 7 (Final)

Jackson Randy Rhoads mallisen kitaran pintakäsittelyn uusimista ja lopulliset korjaukset. Valmiita kuvia lisää alempana.

Finished!

Alkuvaiheessa oli vain lehmus runko ja pihlajalankku.

Kaikki vaiheet:
RR kitara osa 1 (runko)
RR kitara osa 2 (kaula)

RR kitara osa 3 (otelauta)

RR kitara osa 4 (takapakkia)
RR kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)

RR kitara osa 6 (pintakäsittelyä ja kasausta)
RR kitara osa 7 (Final)

Edellisissä jaksoissa tapahtunutta...

Osassa 1 on tarkemmat tiedot lähtökohdista esim puumateriaalit ja ihan kuvia lankuistakin. Muissa osissa lähinnä etenemää tasaisen hiljaiseen tahtiin.

Pintaa uusiksi

Kitaran kannesta huomasin hyvin pian, että suojaavaa pintaa ei ollut ollenkaan riittävästi. Oikean käden pikkurillistä alkoi pintaan tulla jälkiä jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Toki ensimmäisessä omistamassani kitarassa sama kynsi on ajan saatossa hiertänyt pari milliä syvän kolon. En kuitenkaan haluais näin tapahtuvan muutavan viikon aikana. 

Tästä syystä purin soittimen kokonaan (toki liimauksia en irrottanut) ja siihen tilaan se sitten jäikin useaksi kuukaudeksi, kun muita projekteja lähti käyntiin. Mielessä kitara oli kuitenkin aina kun sen näin verstaalla pölyyntymässä. Jossain kohtaa kuitenkin viisastuin ja päätin tehdä tämän pois alta, kun kuitenkaan työtä ei enää ollut paljoakaan jäljellä.

Nimi lapaan

Pitäähän soittimella nimi olla ja tuttavallisesti nimesin kitaran Randyksi. Alunperin Randy Rhoads oli Jacksonin ensimmäinen malli (wikipedian mukaan). Ja Randy Rhoads tuli tunnetuksi Ozzy Osbournen soolo uralta kahdelta ensimmäiseltä albumilta. Randy Rhoads menehtyi pienkone lento-onnettomuudessa 19.3.1982. RIP!

Itselle Randy oli etenkin nuoruudessa kova idoli. Mr.Crowleyn sooloa on tullut hinkattua läpi monia kertoja ja edelleenkin muistia on kiva virkistää tuolla sen aikaisella mahtavalla tilutuksella.

Nimen upotus. 

Nimen upotus lapaan oli vähä turhan työläs homma. Vapaalla kädellä piirrettyjen/veistettyjen kirjainten kolojen teko myös turhan tarkkaa. Tähän homman tuskin enää lähden ikinä. Fiksumpiakin tapoja varmasti on.

Upotettu ja kolot täytetty.

Viimeiset viimeistelyt

Upotuksen jälkeen korjailin hyvin pieniä työvirheitä, jotka viime vuonna kiirressä jäi vaiheeseen. Virheitä on tämän soittimen kohdalla liikaakin ja kuvia myös, joten enää niitä en jaksa dokumentoida. 

Tru-oil uudelleen käsittelyn toteutin edellisen päälle, jota kyllä ensin hion 1000 paperilla hieman auki. Kun 5 kertaa olin tehnyt uutta pintaa tällä kertaa paremmalla tekniikalla, kuin viimeksi, oli soittimessa jo selkeästi aiempaa parempi pinta. Tasasin pinnan vielä lopuksi ja kiillotin samoin kuin lakatun pinnan, mutta huomattavasti varovaisemmin. Sain toivotun satiinikiillon aikaiseksi ja nyt olen lopputulokseen tyytyväinen, etenkin olosuhteet huomioon ottaen. Soitin on vihdoin kasausta vaille valmis.

Kaulamikin vaihto

Kaula mikkiin en ollut tyytyväinen tai olivan niin eriparia tallamikin kanssa, että päätin hommata Seymour Duncanin Distortion mikin kaulaan. Se osoittautui tähän kitaraan sopivaksi ja hyväksi pariksi saman valmistajan Full Shred tallamikille.

Vaimon ottamat hyvälaatuisen kuvat soittimesta

Löpinät sikseen ja nautitaan hetki näistä vaimon ottamista kauniista kuvista.

Loppusanat

Kauan oli tämän mallinen kitara haaveissa, mutta nyt se on kourassani. Suoraan sanottuna vaikea uskoa, kuinka mukava ja helppo tällä on soittaa, toki erilainen runko vaatii hieman totuttelua, mutta tilut lähtee mukavasti ja ylänauhoille pääsee todella vaivatta. Soundi on kirkas ja tyyliin sopiva. Tiukat kasaririffit lähtee tallamikilla, kaulamikistä pehmeät soolot ja ne yhdessä antavat hyvän puhtaan soundin. Testisoittovideo on suunnitteilla ja tulossa jossain vaiheessa...

Kiitos!